elossa ollaan!

Täten Robyn ja henkilökunta ilmoittautuu olevansa edelleen hengissä ja jatkavansa täst edes hieman ahkerammin blogin päivittämistä! Muutama kuukausi sitten aikaisemmin käyttämämme kamera otti lopputilin ja palasi takaisin oikealle omistajalleen. Mutta nyt kuvaan on astunut uusi kamera ja boggailu voi täst edes jatkua entiseen malliin. Jee! Se on meistä ainakin hurjan mukavaa.

Blogitauon aikana on ehtinyt sattua ja tapahtua kaikenlaista. Esimerkiksi Robyn leikkaus. Rakkausaikoja alkoi tulemaan tiheämmin ja tiheämmin, miltein 2 viikon välein. Huuto oli sietämätöntä ja teki pahaa katsoa miten levoton Robyn oli kokoajan. Raukka kyyhötti sängyn alla mitä omituisimpia ääniä päästellen. Silloin päätettiin tehdä siitä loppu ja varattiin aika pitäjänmäessä sijaitsevaan eläinlääkäriasema Mevettiin.

Itse leikkaus sujui melko hyvin. Robyn tuotiin heräämöstä odottavan henkilökunnan luokse ja silloin alkoikin ongelmat. Pikkuinen oli hädintuskin hereillä, kun se jo singahti ulos kuljetusboksista ympäri odotus huonetta juosten. Nooh..kun karkulainen saatiin kiinni oli seuraava ongelma kaulatötteröiden koko.Yksikään tötterö ei ollut sopivan kokonoinen tuolle meidän ruikulle ja päätettiin lääkärin kanssa luopua siitä kokonaan. Saatiin lääkäriltä mukaan sideharsoa, josta sitten kotona taiteiltiin Robylle haalari mikä piti haavaa suojaavaa sidettä paikallaan. Ongelmat ei tietenkään loppuneet siihen. Haalarikaan ei tuntunut pysyvän millään päällä ja jouduttiin leikkaamaan vanhoista legginseistä vielä yksi suojahaalari edellisen päälle. Siltikin joka päivä henkilökunan palatessa töistä, Robyn tuli ILMAN haalaria ovelle vastaan. Sitkeästi niitä sitten puettiin ja riisuttiin edestakaisin. Noh..mutta kyllä siitä leikkauksta loppujen lopuksi ihan hyvin selvittiin. Nyt on meillä yksi iloisempi kissa enemmän =)

Kuvia pistetään kunhan tämä blogger antaisi niitä joskus lisäillä!

webbbbbbikamera gisuli

Henkilökuntaa on koetellut pari päivää inhottava vatsatauti ja Robyn on tietenkin ollut hengessä mukana! Hievahtamatta on maattu kokoajan toipilaan kyljessä kiinni. Pitihän siitä nyt sitten pari kuvaa räpsäistä.

reissuroby

Menin tänne jo valmiiks odottamaan lähtöä

voitaisko lähtee jo? hoh hoijaa

Blaaah..kamera kadoksissa!

Ollaan Robynin kanssa vähän pettyneitä tähän henkilökunnan kirjoitus ahkeruuteen! Pitkään käytössämme ollut kamera lähti muille maille ja nyt blogin tulevaisuus onkin hiukan vaakalaudalla. Kamera on siis aika must seuraavana ostoslistalla. Mutta sitten vähän kuulumisia...Ollaan harrastettu lähiaikoina paljon kyläilyä! Ronynistä on tullut päivä päivältä rohkeampi, eikä uudet paikat enää pelota ollenkaan. (paitsi ehkä ihan vähän.) Henkilökunnan vanhassa kotipaikassa ollaan käyty kyläilemässä Bebel nimisen brittikissa tyttösen luona. Robyn tuntuu ihailevan Bebeliä suuresti ja seurasikin sitä siellä käydessämme ihan joka paikkaan. Jos Bebel makasi sängyllä, meni Robyn viereen makaamaan ja vielä täysin samaan asentoon. Tunteet eivät vain tainneet olla oikein molemminpuolisia. Itse brittileidi oli varsin äksyllä päällä, eikä oikein näyttänyt nauttivan Robynin seurasta ja sille menetetystä huomiosta. Mutta ehkä ensi kerralla paremmin! Tilanteesta olisi toki saanut oivia kuvia, mutta henkilökunnan kamerattomuus tuli esteeksi.

Me halutaan sininen pikku kaveri! Henkilökunnan mielessä on jo kauan pyörinyt ajatus toisesta kissatytöstä ja nyt alkaa olla viimein oikea aika alkaa ajatella asiaa tosissaan. Rotu on siis jo päätetty. Robyn saa melko varmasti kaverikseen venäjän sinisen enemmin tai myöhemmin. Mutta ei poikaystävää =(

muotiroby

Robyn sai uuden hienon kaulapannan stokkalta! Saa nähdä miten kauan sitä suostutaan pitämään kaulassa. Kaulapantaa ostaessa henkilökunnan mieleen ei tietenkään tullut että siitä roikkuu kulkunen. Nyt sitä ollaankin sitten saatu kuunnella öisin jatkuvaa kilinää. KLIKILIKILIKLLL. Robystä on nimittäin tuhat kertaa ihanampaa saada yöhepuleita kun voi juosta ympäri asuntoa kilisten ja raastaa emännän hermoja vielä enemmän. Lopputulos: kaulapanta saa viettää yönsä kaapissa.

ulkoilu on KAMALAAAAAA!

Oltiin taas ulkona... ja voin kertoa että oli jälleen semmoinen sirkus-show, että voisin alkaa vaikka myydä lippuja näytöksiin. "Robyn ulkona" 5 e, tervetuloa. Yläkerran naisella oli ikkuna auki ja robyn yritti hypätä sisään. Sen verran kammottavaa oli. Ja kaikenlisäksi piha vilisi pieniä huutavia lapsia. Mikä ei tietenkään ainakaan helpottanut jo ennestään kamalaa valjastelua. Milloinkohan tästä pihakammosta päästään yli....

hyvää äitienpäivää ennakkoon mutsi!

Robyn näkemys äitienpäiväkortista. "Mutsi ilahtuu varmasti"

Sit meen tonne piiloon odottaa äitii.

lonkeropupu 2

Päätimme viettää tosiaan muutama päivä sitten rakkaan lonkeropupun hautajaisia. Lempparilelun silmä oli revitty irti kokonaan, toinen korva repsotti päässä kiinni vain parilla langalla. Lisäksi avohaavoja pupulla oli useassa paikassa. Se oli kauan saanut kärsiä kovia. Joten vihdoin henkilökunta päästi sen kärsimyksistään ja hankki tilalle uuden rökitettävän paran. Lonkerohiiren! Toivottavasti hiiri jaksaa ammatissaan yhtä sisukkaasti kuin edeltäjänsä. Ei herra hiiri taida kuitenkaan olla yhtä rakastettu kuin vanha pupu kaiffari. =(

sisarus juttuja

Oivoi! Robynille on siis syntynyt sisaruksia! Ihana suklaa kaveri ja muutama kermapilkku. Henkilökunta ei vaan voi itselleen mitään, kun iskee taas kerran kamala kissanpentukuume. Henkilökunnan sekä Robyn täytynee nyt vain jaksaa odotella hetken aikaa ennen uuden pennun hankkimista. Luultavasti loppuvuodesta pentu- hankinnat tulevat ajankohtaiseksi ja sitten päästään taas valmistautumaan uuden pienokaisen saapumiseen. Sukupuoli on tosin vielä melko kyseenalainen. Tyttö vai poikaystävä? Henkilökunnalla on itsellä kokemusta vain tyttökissoista, joten poika voisi olla ihan jännittävä uusi juttu. Tässä pari kuvaa syntyneistä sisaruksista!

ihana pieni suklaatyyppi!

Lonkeropupun silmän kurja kohtalo

10 min tiukkaa kohteen tarkkailua

Hyökkäys!

Kohde saalistettu! + yksi irronnut silmämuna

kaunis robi

  Aulikselta ja Valtterilta tuli tämmöinen tunnustus joten otetaanpas nyt haaste vastaan!

"You are beautiful-tunnustus on tarkoitettu kaikille blogistanian näteille blogikirjoittajille :) Tunnustuksen saaja haastetaan julkaisemaan 3-5 ennen julkaisematonta kuvaa omasta elämästään (oman kameran kätköistä) pienten selitysten kera ja jakamaan tunnustus eteenpäin kolmelle (3) muulle!"

Robyn lempi lelujemma = jääkaapin takana! Haastellisempaa jemmassa on se miten sieltä pääsee pois?

"pientä" hullunkiiltoa silmissä?

 

tunnelmointi kuva

Tunnustus taitaa olla jo kiertänyt melkein joka kolkassa, mutta me jaetaan se eteenpäin kahdelle prinssille, Amokselle ja Elliotille.

rakkausaika + eka ulkoilu

Nyt on sitten viimein alkanut se kauan kauhulla odotettu robynin rakkausaika! Hetkeäkään ei talon kissaväki pysy paikallaan. Ikkunalla istutaan kaiket päivät korvia raastavaa mouruntaa pitäen. Ja yöt, ne on niitä kauheimpia. Mouuuuuuuumou mouumoumouuuuuuuuuuu o o ouuuuuuuu kaikuu ympäri asuntoa. Viime- aikaiset yöt on menneetkin tätä ihanaa mourukonserttia kuunnellessa. Seuraavana aamuna sitä sitten noustaan silmät ristissä ( korkeintaan 1 h unta pallossa) töihin ja Robyn jää letkeästi loikoilemaan sängylle rankan konserton jälkeen. Näinhän se menee! Mutta ei onneksi kauaa ;)

Sitten ihan toiseen aiheeseen. Robyn hood on osoittautunut oikeaksi arkajalaksi! Nyt kun ilmat on lämmeneet ollaan muutamia kertoja käyty ihan ulkoilemassakin. Valjaiden pukeminen sujui ensimmäistä kertaa ilman hyppyvolttipotku raivareita, mutta mummun tekemä "kissavillapaita" olikin sitten ihan eri juttu. Robyn mielestä villapaitaa oli ihan kiva kantaa ympäri asuntoa ja repiä siihen kivoja pieniä silmukoita. Mutta kun sitä alettiin pukemaan päälle meni hermot! Aivan turhaa luulet tota mun päälle pukevasi! Tämän villapaita taistelun jälkeen henkilökunnan kädet näyttivät siltä kun olisi kaatunut ruusupusikkoon. Päätettiin siis ulkoilla ilman villapaitaa.

Robynin mielestä itse ulkoilu olikin sitten ihan kamalaa! Hirveästi tilaa kaikkialla, kylmä ja ihmeellisiä lentäviä olioita yläpuolella (mille normaalisti käkätetään ikkunalaudalla.) Roby näki parhaaksi sitten kiivetä henkilökunnan selkää pitkin paidan alle turvaan. Oli se sentään sen verran hirveä kokemus. Toinen kerta sujui onneksi jo vähän paremmin. Silloin roby uskaltautui jo vähän haistelemaan ja tutkimaan paikkoja. Mutta kun huomattiin että nyt ollaan jo pelottavan kaukana turvahenkilöstä, pinkaistiin kovaan juoksuun ja henkilökunnan jalkojen taakse turvaan. Onneksi robyllä on vielä koko kesä aikaa rohkaistua!

lauantaista aurinko löööbailua!

viva la diva

kadonneiden lapasten metsästäjä robynhoood

kissakaveria vailla

Joo. Kyllähän henkilökunta sen tiesi että kun itämaisen kissan ottaa, on sille jossain vaiheessa väistämättä hankittava kaveri. Kissakaverin hankkiminen tulee kyllä ajankohtaiseksi vasta kun Robyn on hieman vanhempi n.vuoden tai vähän reilu vuoden iässä. Ja myöskään tämän hetkinen asuntomme ei sovellu kahdelle kissalle. On siis muutettava suurempaan.

Saatiin kuulla juuri myös aika vaarallisia pentu-uutia! o-ouuuu. Robynin kasvattajalle on syntynyt 9 itämaista pikkukissaa. Henkilökuntaan iskee taas kamala kissavauvakuume. Taitaa olla parempi vaihtoehto että ei käydä edes katsomassa pentuetta, koska eihän sieltä tyhjin käsin kumminkaan kotiin palata. Muutamat rodut on henkilökunnalla kuitenkin jo mielessä mihin pitäisi alustavasti tutustua paremmin. Harkinnassa on ollut Egyptin mau ja Venäjän sininen. Kumpikohan olisi Robyn mieleen ;) Täytyypä kysäistä. Venäjän sinisiin päästän ainakin tutustumaan jo ihan lähiaikoina, kun henkilökunta lähtee vierailemaan Fin*Zarinin kissalaan. Kenties meillä on  loppuvuodesta sininen kissakaveri =)

uuuusi lepardi pallo on kova sana!

Ruokavalio muutoksia luvassa

Noniin! Robyn alkaa päivä päivältä lähentelemään aikuisen kissan ikää ja ruokavalion muutos on tiedossa. Tähän asti ollaan vedetty Royal Canin kittenruuan voimalla ja nyt on siis aika siirtyä syömään ihan AIKUISTEN KISSOJEN safkaa. Saa nähdä miten Roby tottuu. Toisaalta tuo on semmoinen jätemylly että vaikka henkilökunta laittaisi pieniä kiviä raksukulhoon söisi Roby ne ihan tyytyväisenä.

Raksut johon olisi siis lähiaikoina tarkoitus siirtyä on Royal Canin Siamese 38. Ollaan uskollisia Royal Canille, kun niin hyväksi osottautui tuo edellinenkin ruoka. Tuote selosteessa luvataan "lihaksikkaan olemuksen säilyttämistä, tervettä ihoa ja kaunista turkkia". Niitä odotellessa ;)

hepuli numero 949383409

Meillä on nykyisin tuntunut muodostuvan joka iltaiseksi perinteeksi vähintään yhdet raivoriehu hepulit. Ensin mau-utaan ja mourutaan. Seuraavaksi lentää lelut ja siinä sivussa vähän muutkin tavarat. Sitten juostaan asunto ainakin 15 kertaa ympäri sata lasissa, silmät katulamppuina loistaen. Kuullostaako tutulta? Pienenä sokerina pohjalla, Robyn päätti näiden normaali hepuleiden lisäksi ilahduttaa henkilökuntaa repimällä nuudeli pussin tuusan nuuskaksi ympäri asuntoa. Ilmeisesti palvelun taso ei miellytä. Tässä muutamat hepuli kuvat + hepulin jälkeinen väsähdys!

väsähdys + asento!

Miten tolle voi sitten olla vihainen?

tiputeevee !

Meillä odotellaan jo kovasti sitä kadoksissa olevaa kevättä ja lämpimämpiä kelejä että päästäis tsiigailemaan niitä tipuja ihan livenä! Tiputeeveetä tuijotetaan vaan joka päivä enemmän ja enemmän. Hinku ulkoilemaan on siis melko hirmuinen. Välillä linnuille täytyy käkättää ja sen seurauksena yleensä hirveää valitusta ja protestia henkilökunnalle. MIKSI MÄ EN PÄÄSE TÄN IKKUNAN LÄPI. Ulkona on kuitenkin vielä ihan liian kylmä tolle luikkuliinille. Mutta onneksi saatiin hyvä puhelu mummolan suunnalta! Mummi soitteli että on kutonut  villapaidan Robynille! Jeeee eli se siis tarkoittaa ulkoilua. Mutta ei kyllä siltikään ihan vielä...

uusi kamala lelulaatikko

Nyt tuli tehtyä hyvä löytö stokkalta, nimittäin leluboksi robyn leluille! Henkilökunta ajatteli että täähän on hyvä juttu. Saatais viimein hiiret, huiskat ja pallot pysymään edes hetken samassa paikassa. Mutta Robyn ei vaan tainnut olla ihan samaa mieltä.

Mikä tää on muka olevinaan?

Miksi mun lelut on sullottu tämmöseen laatikkoon????

Lelut oli paljon parempia lattialla. Tää ei jää tähän...

.

KAMERA!

Ollaan iloisia kamerasta! Robyn kiittää ja kumartaa kissakummisetäänsä!

beibi muistelmia!



Tommonen pikku hiirulainen se oli vielä hetki sitten oivoi!



Identiteettikriisiä ilmassa!

Välillä henkilökunnasta rupeaa tuntumaan että tuliko sitä sittenkään adoptoitua kissaa? Välillä Robynin käytös ja - ääntelytavat muistuttavat enemmänkin apinaa, lintua tai koiraa? Johtunee kai siitä että ollaan katsottu yhdessä liikaa luontodokumentteja ja sitä kautta Roby kai omaksunut muiden eläinten käytöstavat…tai jotain.

Ehdottomasti paras leikki on lapasen noutaminen jiihaa! Siihen leikkiin ei koskaan kyllästy ja huom. (lapaset on omin luvin anastettu henkilökunnan kaapista ja lukuisista esto-yrityksistä huolimatta ne haetaan sieltä aina uudelleen). Mitä kummallisempaan paikkaan lapanen heitetään, sitä innokkaammin sitä lähdetään noutamaan. Ja koiran lailla Roby kiikuttaa sen heittäjän jalkojen juureen. HAU HAU

Ainoita ääntelytapoja tuntuu olevan au-au, o-ou, auuuu tai a-a. Myös ihmisten olkapäällä ja etenkin pään päällä on parhaat tähystyspaikat.  Selvä apina siis. Pitäisikö palvelusväen huolestua? =D Pitääkö Robynille alkaa syöttämään banaaneja? Hmm…

Välillä myös punatulkkurobyn astuu esiin. Ensin kiivetään kiipeilypuun korkeimpaan kohtaan, pidetään kummallista sirkutus ääntä ja sitten LENNETÄÄÄÄÄN! Tätä harrastetaan varsinkin öisin. Mikä on tietenkin henkilökunnasta varsin ihanaa kun kesken sikeiden unien joku hyppää pommin lailla päälle. Voi näitä kissanomistajan riemuja. Mutta on se silti aika ihana pieni kissa-apinalintukoira, oma eläintarha paketissa!

PEEÄS huomenna päästään sitten viimein blogailemaan oikein kunnolla kun uusi hieno laina kamera saapuu!

Say HELLO to robynhoood!

Tästä se nyt alkaa! Jo ollaan iät ja ajat seurattu muiden kissojen elämää blogien kautta ja vihdoin henkilökunta teki erinomaisen päätöksen! Meidän pikku robyn saa ihan ihka oman blogin! Tämä on elämäni ensimmäinen blogikokeilu ja saas nyt nähdä mitä tästä seuraa!

Eli valaistaas nyt vähän robyn historiaa! Olin jo jonkin aikaa haaveillut omasta pikku kissavauvasta ja päätös tapahtui lokakuussa 2010. Heti muutettuani uuteen asuntooni muuttaisi mun luokse joku ihana rakkauspakkaus! Aikaa meni netissä pyöriessä ja eri rotuihin tutustuessa. Parit eri rotujen pennutkin käytiin katsomassa kunnes tuli robyn! En ollut koskaan kuvitellutkaan ottavani itämaista kissaa, ajattelin vain että no voihan niitäkin nyt käydä kurkkaamassa ja se olikin sitten siinä. Heti ensisilmäyksellä olin ihan myyty tälle pienelle tyttö kissalle.

Laitettiin nimet paperiin ja robyn muuttaisi mun luo kunhan se olisi luovutusikäinen ja saanut viimeisetkin rokotukset. Se odotus oli ehkä pahinta! Kaupoista tuntui tarttuvan mukaan kaikki "ihanat" kissanlelut ja muut härpäkkeet. Yhtäkkiä niitä olikin sitten kokonaiselle kissayhdyskunnalle. Kaverit ja sukulaiset pääsi taas toteamaan että menee vähän överiksi. Mutta täytyihän sitä nyt kunnolla varautua!

Kun robyn sitten vihdoin muutti mun luokse meni kaikki aika ton pikku tornadon perässä juostessa ja sen touhuja vahtiessa. Jokapäivä löytyi uusia kivoja jekkuja mitä oli hauskaa tehdä ihan henkilökunnan iloksi! Ja on niitä kiva tehdä edelleen ;) Mutta en kyllä jekuista huolimatta vaihtaisi päivääkään!

Nyt on Robyn rimppakinttu puolivuotias ja vielä miljoonia jekkuja + kommelluksia edessä!